Etusivu

Lokakuussa 1944 järjestettiin kokous, jossa joidenkin Porissa toimivien järjestöjen ja viranomaisten edustajat päättivät ryhtyä valmistelemaan Porin setlementtiyhdistyksen perustamista. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 1.12.1944. Maaliskuussa 1945 uuden setlementin nimeksi tuli Otsola, joka symbolisoi Satakunnan karhun voimaa ja nuoren karhun ripeyttä. Samoihin aikoihin aloittivat toimintansa Otsolan nuorisotyön ensimmäiset poika- ja tyttökerhot.

Heti toiminnan alettua ruvettiin selvittämään myös aikuisopetuksen tarvetta Porin seudulla, ja tämä tarve havaittiin niin voimakkaaksi, että jo 6.9.1945 Pihlavan työväentalolla järjestettiin neuvottelukokous, johon otti osaa edustajia kaikista kutsutuista kansalaisjärjestöistä. Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti Otsolan vapaaopiston (nyk. kansalaisopiston) perustamisesta. Opiston tavoitteena oli sen ajan määritelmän mukaan ”tyydyttää asukkaiden sivistystarvetta, ohjata heitä itseopiskeluun ja syventää heidän maailmankatsomustaan”. Heti ensimmäisenä syksynä Otsolan vapaaopiston opiskelijoiksi ilmoittautui yli 500 henkilöä.

Koska Porissa toimi jo ennestään kaupungin työväenopisto, Otsolan vapaaopiston tarjontaa pyrittiin alkuvaiheessa suuntaamaan ensisijaisesti esikaupunkeihin ja maaseututaajamiin. Ensimmäisinä vuosinaan vapaaopisto toimi mm. Mäntyluodossa, Uusi- ja Vanhakoivistossa, Pihlavassa, Toejoella, Ulvilassa sekä jossain määrin keskikaupungilla. Oppiainevalikoima oli alusta saakka sangen laaja: yhteiskuntapiirit, nuorisotyöntekijöiden koulutus, ruotsin ja englannin kielet, kirjanpito, käsityöt, musiikki, näyttämöilmaisu, kotitalous, retkeily jne. Otsolan työntekijät ja luottamushenkilöt kävivät pitämässä luentoja ja muuta opetusta myös kaupungin työväenopistossa.

Vuoden 1953 lopulla suoritettu tutkimus Otsolan vuosien 1945-1953 opiskelijoista ja nuorisokerholaisista osoitti, että vapaaopiston eri työpisteissä opiskelijakunta oli ollut sosiaaliselta taustaltaan samanlaista kuin ympäröivä yhteiskuntakin. Nuorisokerhojen jäsenet taas olivat olleet miltei yksinomaan työläiskotien lapsia. Tutkimuksesta kävi ilmi sekin, että huolimatta joidenkin tahojen levittämistä vääristä tiedoista oli Otsola jo tuossa vaiheessa yleisesti käsitetty paikaksi, joka on avoin kaikille - uskonnolliseen vakaumukseen, yhteiskunnalliseen katsantokantaan ja sosiaaliseen taustaan katsomatta. Vapaaopiston opiskelijoiden sosiaalinen kirjavuus vahvisti käsitystä siitä, että Otsola oli onnistunut hyvin tarkoituksessaan saattaa yhteen eri aloja ja väestöryhmiä edustavia ihmisiä; nuorisotyö taas oli kohdistunut juuri siihen osaan nuorisoa, joka kiperimmin tarvitsi toimintamahdollisuuksia vapaa-ajalleen.

1960-luvulla tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset johtivat lapsille ja nuorille eri tahoilta suunnatun harrastustarjonnan lisääntymiseen samaan aikaan kun ikäluokat pienenivät. Otsolassa tämä myötävaikutti toiminnallisen painopisteen siirtymiseen nuorisotyöstä kansalaisopiston vapaaseen sivistystyöhön. Vuonna 1963 voimaan tullut uusi laki kansalaisopistojen valtionosuudesta käynnisti laajan prosessin, jonka tuloksena kansalaisopistojen toiminta saavutti kaikki Suomen kunnat 1980-luvun alkuun mennessä. Osana tätä kehitystä Otsolan kansalaisopisto laajensi toiminta-aluettaan Kullaan, Luvian ja Noormarkun kuntiin vuonna 1972.

Otsolaa vuosikymmeniä kahlinneeseen toimitilaongelmaan saatiin vihdoin ratkaisu vuoden 1986 lopulla, kun monivuotisten ponnistelujen tuloksena Porin keskustan 5. kaupunginosaan kohosi kaunis, viihtyisä rakennus. Toimitalon valmistuminen oli toiminnanjohtaja Uolevi Säntin kolme vuosikymmentä (1971-2002) kestäneen kauden suurin saavutus, joka loi uudenlaiset edellytykset kansalaisopiston toiminnan kehittämiselle.

Pian toimitalon valmistumisen jälkeen siihen rakennettiin atk-luokka, ja siitä lähtien on tietotekniikan opetus ollut kansalaisopiston kenties näkyvin erityisvahvuus. Opiston atk-opetuksen suosiosta kertoo sekin, että Porissa 2000-luvun alussa seniori-ikäisille, työttömille ja maahanmuuttajille jaetuista tietotekniikan opintoseteleistä suurin osa käytettiin Otsolassa.

Toiseksi erityisvahvuudeksemme ovat 1990-luvulta alkaen nousseet lapsille ja nuorille suunnatut opintoryhmät (nykyisin noin 90 ryhmää) – musiikkileikkikoulu, musiikkiyhtyeet, kuvataiteen ja käsityön opintoryhmät jne.

Kalenterivuosi 2008       5 257 henkilöä            17 210 tuntia

Alexander Bruk
toiminnanjohtaja-rehtori